Ravintola Savoy avattiin kesäkuussa 1937 Ahlströmin suvun rakennuttaman talon kahteen ylimpään kerrokseen. Kuten nykyäänkin, 8. kerros oli varattu ravintolalle ja 7. kerros yksityisille juhlille ja tapaamisille. Tilojen suunnittelusta vastasi arkkitehtipariskunta Alvar ja Aino Aalto. Työn tilaajina olivat Ahlströmin toimitusjohtaja Harry Gullichsen sekä hänen vaimonsa Maire Gullichsen, joka oli juuri perustanut Artekin yhdessä Aaltojen kanssa. Savoyn myyttinen ravintolasali noudattaa edelleen Aaltojen alkuperäistä suunnitelmaa ja on Helsingin kaupunginmuseon suojelema.
Savoyn tunnelmaa ei voi erottaa miljööstä. Tila, joka suunniteltiin viihtyisäksi kohtaamispaikaksi palvelee yhä hienosti samaa tarkoitusta. Kokonaisuus, joka oli rohkea ja moderni vuonna 1937, tuntuu yhä raikkaalta, mutta on myös osoittanut kestävyytensä. Arkkitehtuurin lisäksi aikaa ovat kestäneet yksittäiset kalusteet ja esineet. Useita suomalaisen muotoilun klassikoita kuuluu Savoyn alkuperäiseen sisustukseen: Artekin kalusteita ja valaisimia sekä Alvar Aallon suunnittelema lasimaljakko, joka on edelleen Iittalan tuotannossa nimellä Savoy-maljakko.
Ravintolan sisustuksessa näkyy Aalloille ominainen kädenjälki: inhimillinen mittakaava, runsas puun ja tekstiilien käyttö sekä keskittyminen kokonaisvaltaiseen mukavuuteen näyttävien yksityiskohtien sijaan. Aaltojen suunnittelussa kauniiden yksityiskohtien taustalla on usein käytännöllinen syy tai huomaavainen ele. Ratkaisuissa pyrittiin esimerkiksi siihen, että raikas ilma ja luonnonvalo virtaavat vapaasti, sähkövalo ei häikäise, ja ulkovaatteet riippuvat ilmavasti naulakossa märälläkin säällä.
Ravintolan seitsemäs kerros on suunniteltu yksityistilaisuuksille. Erikokoiset kabinetit ja juhlasali muuntuvat tilaisuuden vaatimuksiin kokouksia ja juhlia järjestäessä; tiloja voi yhdistää ja erottaa osallistujamäärän mukaan.
